Tuttava kertoi chatissa addiktoituneensa lomien aikana peliin nimeltä Perfect Balance. Pahaa aavistamatta avasin linkin ja testasin peliä lukematta ohjeita. Kiroilin muutaman kokeilun ajan, tarkastin ohjeet ja johan alkoi sujua. Muutama tasoa läpi ja olikin lähdettävä asioille. Sen kummemmin asiaa enempää ajattelematta suljin koneen ja suuntasin kohti kaupunkia.

Illalla takaisin kotona – ja yhtäkkiä löydän itseni jälleen tasapainottelemassa palikoita. Minä, joka en pelaa tietokoneella kuin pasianssia joskus ja jouluna… Minä, joka satsaan veikkauksen peleihin ehkä kerran vuodessa jos sitäkään. Minä, joka en edes muista, koska olisin laittanut rahaa peliautomaattiin.

Level 10… Level 11… Level 12… Kämmenissäni alkaa olla pieni kylmä hiki. Level 18… Level 19… Ohjailen palikoita hiirellä ja tasapainon pettäessä sadattelen pontevasti. Jotkut tasot vaativat enemmän työtä, jotkut ovat lasten leikkiä. Level 25… Level 26… Enää pari tasoa ja… Level 30 – tadaa, peli on menty läpi!

Mitäs sitten? Toisen version kimppuun tietysti. Naps, naps, naps, hiiri naksuu. Kämmenissä on sama kylmä hiki – ja jälleen uusi kierros käyty läpi! Huolestuttavaa. On kai pakko ottaa nyt annos kylmää kalkkunaa, ennen kuin koukkuni äityy pahemmaksi.

Avaaminen omalla vastuulla: Perfect Balance

In Kink,
DM

Tämä juttu kirjoitettiin 29. joulukuuta 2009 kello 22:29 kategorioihin Arki, Yleiset. Voit jättää kommentin, tai lisätä trackback-linkin sivuillesi.