Arkisto kategorialle ‘biletys’

Varaslähtö “Tapahtumien yöhön” Jalon soffalla

11. Elokuuta 2000

Tampereella oli Tapahtumien yö 11.8, ja pervopoppoo päätti juhlistaa sitä yhdessä: Sain tekstiviestitse kutsun tulla piipahtamaan Jalon soffalla.

Minun piti tavata osa porukasta aiemmin terassilla. Otin sen verran rauhallisen tahdin meikkaamisen kenssa, että olin tietysti myöhässä. Se ei tainnut olla yllätys; kaikki ovat kai jo tottuneet siihen. Odotimme vielä hetken ennen kuin lähdimme hissuksiin kävelemään keskustaan päin.

Jalon soffa olikin jo täynnä pervoja, kun pääsimme sinne asti. Suurin osa oli jo ehtinyt päästä Bacchukselle uhraamisen makuun. Monet pistäytyivät vain pikaisesti nauttimassa seurasta ja lähtivat sitten jatkamaan iltaa kaupungille ajoissa.

Omasta puolestani ilta kului kelloa vilkuilematta rattoisasti sohvalla istuskellen; jumiinnuin nimittäin nuoren miehen jumalaiseen jalkahierontaan ja varpaiden imeskelyyn. Enpä tiedä paljon parempaa ajanvietettä… Jäljelle jäänyt pieni joukkiomme huomasi vihdoin yöllä etteivät ravintolat olisi auki läpi vuorokauden. Suunta kohti yöelämää!

Roomalaiset orgiat

5. Elokuuta 2000

Sain kutsun yksityisbileisiin joiden teemana oli Roomalaiset orgiat. Mielenkiintoinen teema! Näihin täytyy mennä, tuumasin ja bilepäivänä hyppäsin samoihin kekkereihin suuntaavan Jalon autoon. Otettuamme avecimme kyytiin Helsingissä, menimme koko poppoolla valmistautumaan Neiti Narun luo. Dresscode oli tietysti juhlien teeman mukainen, toogaa siis ympärille!

Iltasella lähdimme itse bilepaikkaa kohti. Isäntä ja emäntä ottivat meidät ystävällisesti vastaan ja kirjasimme heti nimemme vieraskirjaan latinalaistyylisin nimimerkein. Kutsun mukaan tuodut roomalaishenkiset purtavat ja juomat kiikutimme keittiöön ja tutustuimme sitten taloon. Se olikin mainio bileiden pitopaikka; kerroksia kolme ja tilaa ruhtinaallisesti kaikille juhlijoille.

Minulle ja avecilleni Saralle juhlaväestä entuudestaan tuttuja olivat vain Jalo aveceineen sekä Neiti Naru ja Byron. Teimmekin tuttavuutta muiden vieraiden kanssa. Illan loistava isäntä-emäntä -pari näytti meille jossain vaiheessa omia pornovideoitaan. Ne olivat erinomaisia laadultaan, jopa parempia kuin jotkut kaupallisessa levityksessä olevat suomalaiset filmit.

Illan mittaan pujahdimme Saran kanssa kokeilemaan poreammeen rentouttavaa vaikutusta. Istuimme siellä pitkän tovin nautiskelemassa poreiden hierovasta efektistä. ;) Kylvyn jälkeen valtasimme pari nojatuolia itsellemme ja jatkoimme roomalaishenkistä lorvailua ja yleistä nautiskelua. Seuraamme liittyi muitakin. Onneksi lattialla oli heitä varten pehmeä matto! ;)

Kuvaaja: Sir?

Kuvaaja: Sir?

Kuvaaja: Sir?

Kuvaaja: Sir?

Kuvaaja: Sir?

Kuvaaja: Sir?

Bizarre Club 15.7.2000

16. Heinäkuuta 2000

Bizarre Clubin bileet Jyväskylässä, pitihän niihinkin käydä tutustumassa ensimmäistä kertaa. Auton nokka kohti Keski-Suomea ja pian oltiinkin oikeassa kaupungissa. Tapasimme Saran ja lähdimme valmistautumaan iltaan.

Bilepaikalla olimme hyvissä ajoin. Tunnelma oli alkuun vaitonainen, mutta piristyi pian kun ihmiset saivat kostutettua kurkkuaan. Paikka oli sisustettu mustin jätesäkein ja s/m-välineistölle oli annettu hallitseva sija. Bizarre Club onkin nimenomaan s/m-klubi. Kaikenkaikkiaan toimiva kokonaisuus, porukkaa oli sopivasti tilan kokoon nähden.

Innostuin kokeilemaan miltä tuntuu roikottaa ketjua lävistyksistä. Toinen pää oli kiinni friikkiesiintyjän prinssi Albertissa, toinen triangelissani. Triangelin koru oli turhan ohut ja tuntui vähän epämiellyttävältä pitää siinä painoa. Tulipahan kuitenkin kokeiltua. :D

Bileissä oli vanhoja tuttujakin: Susanne ja Mister Kaj vaimonsa kera pistivät rankan show’n pystyyn. Ja juuri silloin kun itse satuin olemaan ulkosalla… Huono ajoitus!

Kaiken kaikkiaan bileet olivat pienimuotoiset mutta ihan hyvin onnistuneet. Dresscoden olisin toivonut olevan tiukempi, joskin rajamailla olevia tyyppejä oli vain muutama – makuasia. Kunnon risuja on pakko antaa joillekin juhlijoille: jotkut unohtivat täysin, ettei toisiin saa koskea ilman lupaa. Neulaleikeissä ulkopuolinen voi aiheuttaa ikäviä tilanteita. Tuntuu etiketti ja terve järki unohtuvan kun alkoholia on tarpeeksi veressä.

Ennen roikotusta

Ennen roikotusta

Ketju paikoilleen

Ketju paikoilleen

Kuvat: BC:n kuvaaja

Ensimmäiset “kinkerini”

7. Elokuuta 1999

Pääsin lähtemään töiden takia vasta iltayhdeksän tienoilla kohti Helsinkiä. Helsingin rautatieasemalla treffasin ystäväni. Talsimme satamaan, josta laiva vei meidät saareen. Kävelimme jonkun matkaa vielä itse bilepaikalle ja juuri kun olimme maksaneet ruhtinaallisen ei-jäsenten sisäänpääsymaksun ja narikan -erikseen- tulivat poliisit penäämään huvilupaa ja veivät kaikki lipputulot sekä alkoholijuomat. “Lupaava” ensikosketus Kinky clubin Prison Islandiin ja ensimmäisiin kinky-bileisiini…

Kun selvisimme alkuharmistuksesta ja pääsimme sisälle, näimme paljon mielenkiintoista porukkaa. Joillain oli todella upeita kumipukuja. Monilla House of Harlotin designiä. Ihastelin niitä kadehtien. Paljasta pintaa näkyi yllättävän vähän.

Harmi kyllä, missasimme kaikki järjestetyt ohjelmanumerot myöhäisen saapumisemme takia. Ne olisivat varmaan olleet katsomisen arvoisia.

Itse paikka oli pieni väkimäärään nähden mutta tunnelmaltaan ok. Maalattiaa ei kuitenkaan ollut suunniteltu piikkikoroille… Voi meitä kenkäihmisiä, kuinkahan monta nilkkaa nyrjähti illan aikana? Ainakin ystäväni päätyi paljasjalkaisuuteen ensimmäisen 5 minuutin hoipertelun jälkeen.

Tampereelta oli tullut jonkun verran jengiä, näin paikalla useita goottituttujani ja kollegani, jonka kanssa harkitsimme yhteisesiintymisiä. Muutama masokisti pyysi minulta käsittelyä. Yksi uusista tuttavuuksista piti minulle bileiden loputtua ystävällisesti seuraa, kunnes ensimmäinen aamujuna vei minut takaisin Tampereelle.

Vaikka olinkin odottanut välittömämpää ja spontaanimpaa henkeä ja vaikka petyin rahastuksen makuun, oli iltani silti suht onnistunut. Tutustuin ainakin useisiin kiinnostaviin ihmisiin.